Sivut

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Vuoden 2018 eka pussukka!

Voiko oikeasti olla niin, että toukokuu ehti pyörähtää yli puolen välin, ja nyt vasta tein tämän vuoden ensimmäisen pussukan? Ilmankos tuntuu, että olen jauhanut samoja isoja töitä koko alkuvuoden. Blogini mukaan edellinen pussukka on ollut työkaverin puhelinta varten marraskuun lopussa, siis melkein puoli vuotta ilman pussukkaa! Ilmeisesti en olen tehnyt edes joululahjaksi yhtä ainutta!


Halusin kiittää henkilöä, joka on ollut minulle suureksi avuksi ja tueksi. En kovin hyvin tuntenut hänen värimieltymyksiään, joten käytin värinvalinnassa intuitiomenetelmää, eli ajattelin, mikä väri tulee mieleen, kun ajattelen häntä. Eikä sitä tarvinnut kauan makustella, ilmiselvä punainen ihminen, vaikka en muista koskaan nähneeni hänellä esim. punaisia vaatteita. 



Perkasin siis varastostani kaikki punaiset palaset ja otin varuiksi vielä pitkiäkin kankaita. Yllättäen löysin pusseistani monta valmiiksi leikattua, samankokoista kolmiota, joista sain rakennettua aika monta kahden kolmion neliötä. Muuten etenin taktiikalla, mikä sopii edellisen viereen. Halusin vahvan punaisen ja siksi monet punaiset, mutta valkopohjaiset karsiutuivat pois.

Sisus jäi kiireessä kuvaamatta, mutta siellä on vihreitä ja pinkkejä saappaita ja pinkki tasku. Mitatkin jäi ottamatta, mutta ehkä parisenkymmentä senttiä leveä ja korkeutta on varmaan vähän enemmän.  Pohjan leveys kymmenisen senttiä. Tilkkupinta on tikattu Eurokankaan kovikehuopaan oranssilla langalla, malli krysanteemi (sekin jäi tarkemmin kuvaamattta). Tätä oli ilo tehdä, siksi sen nimi on Ilo.

Ai, kelpasiko punainen. Kelpasihan se, saaja tunnustautui punaisen ystäväksi. Intuitio ei pettänyt nytkään. Ja nyt on varmaan pakko tehdä toinenkin pussukka, kun pääsin taas pussukkavauhtiin.

Neulerintaman uutisia: Nancy-kaarrokevillatakki on edennyt pelottavaan vaiheeseen. Minun pitäisi leikata se halki edestä! Ikinä en ole ennen tehnyt moista, että menisin neuleita leikkelemään. Olen tiheällä siksakilla varmistanut reunat, eikä kai tässä muu auta kuin tarttua saksiin. Ei sitä siksakkia kukaan nimittäin poiskaan pura!

16 kommenttia:

  1. Kaunis punainen pussukka ja tuo saapasvuori on hauska. Villaneuleen leikkaaminen jännittää aina hieman, mutta kyllä reuna kestää purkautumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena". Minulla on tuota saapaskangasta sen verran paljon, että raaskin laittaa sitä vuoriksi.

      Poista
  2. Upea punainen pussukka,saapasvuri olikin oikei lempparini.Kyllä olet ahertanut kun neule on jo tuossa vaiheessa.Tsemppiä sinulle neuleen loppurutistukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt pitäisi osata nyppiä silmukat tasaisesti tuosta reunasta. On vain vähän lämmin tehdä nyt helteellä, neule lämmittää polvia vähän liikaakin. :D

      Poista
  3. Hehkuvan kauniit värit pussukassasi! Hieno lahja.
    En tiennytkään, että neule leikataan keskeltä, ajattelin, että se tehdään aina kahdesta palasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija. Pussukka on kiitos lämmöstä ja tuesta, siksi halusinkin sen hehkuvan. Kirjoneule on psljon nopeampaa ja helpompaa neuloa pyörönä, jolloin langat kulkevat työn takana. Mutta jos haluaa neuletakin, se on halkaistava.

      Poista
  4. Tuo leikkaaminen on kyllä aika kauheaa! Vaikka ohjeeseen kuuluukin, niin silti hirvittäisi. Pussukka on niin Ilo kuin vain voi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheaa oli, mutta siitä selvisin! Saaja oli Ilosta iloinen, eli nappiin meni!

      Poista
  5. Pussukka on upea, ihanat värit!
    Neuleen leikkaaminen kyllä hirvittävää, olen myös joskus tehnyt, mutta ei auta kuin vain leikata:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tilkkureppu! Ei auttanut muu kuin leikata, ei itsekseen leikkautunut :D

      Poista
  6. Mokasin jotain edellisessä kommentissa joten uusi yritys. Islannissa asuessani paikallisen lankakaupan väki opasti ompelemaan 2x suoraompeleen leikkauspaikan molemmin puolin. Sittemmin olen tehnyt niin. Oli muuten samalla tilkkukauppa mutta silloin en vielä tilkkuillut. Hauskaa että joku muukin näkee ihmisiä väreissä. Minäkin näen �� t:aivosolu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Aluperäisessä ohjeessa oli myös suora ommel. Lankaliikkeen omistaja, joka oli tehnyt useita näitä "leikkaustakkeja", kertoi tehneensä kapealla siksakilla. Seuraavalla (?) kerralla kokeilen suoraa ommelta :D

      Poista
  7. Hieno tuo pussukka, upean värinen♥ Varmasti on ollut mieleinen! Toivottavasti leikkaus onnistuu..neuleen leikkaaminen kuulostaa vaikealta..no minulle se olisi mahdotonta, olen sellainen tumpelo tai sitten olisi äkkiä purkautunut neulomus käsissä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaikkea näköjään "joutuu" kokeilemaan, mutta eivät karanneet silmukat mihinkään.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos, Tanja! Kiva kun käyt blogissani ja kommentoit :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!