Sivut

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Kettujen yö

Kettupeitto tikattu, nimetty ja valmis! Nimekseen se sai Kettujen yö, ja pääsinpä testaamaan Berninani kirjoitustaitoja. Edellisellä kirjoittelin aikanaan silloin tällöin, mutta Berninani oli vielä neitsyt tekstaamisen suhteen.


Ohjekirjaa sain kyllä tavata tovin jos toisenkin, ennen kuin hoksasin, miten saan koneen kirjoittamaan. Ja sitten kun se innostui, ei meinannut lopettaa ollenkaan. Tai sitten en vain osannut komentaa sitä, että yksi kerta Kettujen yötä riittää, se oli niin innoissaan kirjoittamisesta, että alkoi väkisin tehdä sitä heti uudelleen.Ratkaisin ongelman ratkojalla. 

'

Sinisen pinnan tikkausta en saanut millään kuvaan, sen tikkaaminenkin oli välillä haasteellista, kun en tarkkaan nähnyt, missä tikkausta jo oli. Sininen lanka upposi täydellisesti kankaaseen, se oli kyllä tarkoituskin, koska en halunnut lisätä pinnan kirjavuuttaa enää tikkauksella. Ketut saivat epämääräisiä lingurtelevia viivoja naamoihinsa.


Reunakaitaleisiin tikkasin oranssilla langalla lehtikuviota.


Taustakankaana on pieniä kettusia tiukoissa riveissä. Kankaan löysin Hämeen Tekstiilituonnista.

Kanttasin peiton kettujen taustakankaalla, kettujen kankaat olivat loppu tai vähissä,  peiton taustakangas oli mielestäni liian levotonta kanttikankaaksi. Välissä on bambuvanu. Peiton koko on 83x111 cm.

Kettujen yö lähti kirjaimellisesti suoraan käsistäni kohti Walesia pienelle Otsolle.  Otson nimen tikkasin peiton alareunaan rusehtavaan kaitaleeseen, mutta se kohta unohtui kuvaamatta. Ehkä viimeistä kuvaa suurentamalla sen saa näkyviin.

Mitähän sitten ottaisi työn alle?

14 kommenttia:

  1. Voi, miten kivasti olet löytänyt kettuskankaan myös taustalle. Reunan lehtitikkaukset ovat kauniita ja kyllä sinisessäkin kankaassa erotan tikkauksia. Onnellinen Pikku-Otso saa kauniin peiton, josta voi kertoa isompana tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena! Minäkin tykkän tuosta taustakankaasta, vaikka ein ruskean värin ystävä olekaan.

      Poista
  2. No huh huh,onhan kaunis peitto Kyllä Otson on kiva köllötellä peiton kanssa.Tikkaukset ovat tosi kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tykkään tikkaamisesta, ehkä se alkaa vähitellen näkyä myös tuloksessa.

      Poista
  3. Tämä on upea peitto. Minun pitää kirjainten jälkeen painaa stop, sitten kone tajuaa että lopettaa kirjoittamisen siihen kohtaan. Joskus olen unohtanut asettaa sen stop-komennon ja joutunut turvautumaan siihen ratkojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marle. Minun piti painaa jotain solmun kuvaa, että kone päättelisi automaattisesti tekstin jälkeen. Ekan kerran (testiajo) se sen tekikin, mutta ei enää toisella kerralla.

      Poista
  4. Menin minä mettään kettuja pettään oravia ottaan karhuja kaataan, vaan tuli susi vastaan. Hieno peitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olin kokonaan unohtanut tuon vanhan lorun. Olisi ollut kiva laittaa se peiton mukaan.

      Poista
  5. Ihanat ketut! Ja kauniisti viimeistelty peitto.

    VastaaPoista
  6. Ihailen aina noita sinun tikkauksia! Nimilappu kulmassa on kiva idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija! Tuo oli ensimmäinen kulmanimilappu, mutta varmasti ei viimeinen. Se kiinnittyy kahdelta sivulta kantin alle, js pitkän sivun pistelin pienin pistoin käsin kiinni.

      Poista

Kiitos kommentistasi!